#Uraoivallus – ole unelmatyösi toteuttaja

Bongasin hiljattain Lily.fi -sivustolta #Uraoivallus -kampanjan, jonka tavoitteena on jakaa viisautta ja kannustaa ihmisiä tekemään työelämästä parempaa. Luin muiden bloggaajien uraoivalluksia ja pystyn samaistumaan hyvin monen kirjoittajan oivallukseen ja ajatukseen työelämästä.

Minusta tulee... vai tuleeko sittenkään?


En ole varma onko minulla koskaan ollut unelma-ammattia. Muistan haaveilleeni eläinlääkärin ja kuvataiteilijan ammateista lapsena, jolloin kaikki oli mahdollista. Silloin sai haaveilla supertähteydestä tai astronautiksi ryhtymisestä, mutta iän myötä kaikesta on pitänyt tulla realistisempaa. Tuntuu, että kovin aikaisin pitää tietää mikä "haluaa olla isona." Toisaalta eräs itseäni puolet vanhempi toimitusjohtaja totesi, ettei hän vielä 50-vuotiaanakaan tiedä miksikä haluaa ryhtyä isona, mutta näin on kuulemma hyvä tällä hetkellä. Tarvitseeko minun 24-vuotiaan vastavalmistuneen ottaa siitä siis turhaa stressiä?


Lukiossa kolme ainetta olivat ylitse muiden: kuvataide, psykologia ja espanjan kieli, joista viimeisimmästä innostuin ikävä kyllä vasta abivuonna. Kun jatko-opiskelupaikkaa piti hakea, en edes muista hakeneeni muualle kuin Turun ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelmaan, sillä taiteellisena ihmisenä halusin luovan alan ammatin. Sain opiskelupaikan ja jo heti ensimmäisenä vuonna mielessäni vilisi kuvitelmia omasta yrityksestä, itsensä toteuttamisesta ja itsensä johtamisesta. Mutta en puhunut haaveistani kenellekään, koska en halunnut muiden tuhoavan pilvilinnojani.


Voimaa vastoinkäymisistä


En kuitenkaan ruvennut yrittäjäksi ja vastavalmistuneena ty