#Uraoivallus – ole unelmatyösi toteuttaja

Bongasin hiljattain Lily.fi -sivustolta #Uraoivallus -kampanjan, jonka tavoitteena on jakaa viisautta ja kannustaa ihmisiä tekemään työelämästä parempaa. Luin muiden bloggaajien uraoivalluksia ja pystyn samaistumaan hyvin monen kirjoittajan oivallukseen ja ajatukseen työelämästä.

Minusta tulee... vai tuleeko sittenkään?


En ole varma onko minulla koskaan ollut unelma-ammattia. Muistan haaveilleeni eläinlääkärin ja kuvataiteilijan ammateista lapsena, jolloin kaikki oli mahdollista. Silloin sai haaveilla supertähteydestä tai astronautiksi ryhtymisestä, mutta iän myötä kaikesta on pitänyt tulla realistisempaa. Tuntuu, että kovin aikaisin pitää tietää mikä "haluaa olla isona." Toisaalta eräs itseäni puolet vanhempi toimitusjohtaja totesi, ettei hän vielä 50-vuotiaanakaan tiedä miksikä haluaa ryhtyä isona, mutta näin on kuulemma hyvä tällä hetkellä. Tarvitseeko minun 24-vuotiaan vastavalmistuneen ottaa siitä siis turhaa stressiä?


Lukiossa kolme ainetta olivat ylitse muiden: kuvataide, psykologia ja espanjan kieli, joista viimeisimmästä innostuin ikävä kyllä vasta abivuonna. Kun jatko-opiskelupaikkaa piti hakea, en edes muista hakeneeni muualle kuin Turun ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelmaan, sillä taiteellisena ihmisenä halusin luovan alan ammatin. Sain opiskelupaikan ja jo heti ensimmäisenä vuonna mielessäni vilisi kuvitelmia omasta yrityksestä, itsensä toteuttamisesta ja itsensä johtamisesta. Mutta en puhunut haaveistani kenellekään, koska en halunnut muiden tuhoavan pilvilinnojani.


Voimaa vastoinkäymisistä


En kuitenkaan ruvennut yrittäjäksi ja vastavalmistuneena työnhaku ei tuottanut toivottua tulosta – päinvastoin. Toisensa perään lähetettyjä hakemuksia ja sähköpostiviestejä, joihin aina ei edes saanut vastausta. Pääsin kuitenkin yhteen työhaastatteluun, mutta itku kurkussa nielin pettymyksen, kun en päässyt ohjaajaksi kuvataidekouluun, jossa lapsena ja nuorena kävin lähemmäs kymmenen vuotta. Lapsuuden unelma-ammatti olisi joiltain osin voinut käydä toteen, mutta ei sitten käynyt.


Loppujen lopuksi mitä enemmän olen kokenut työnhakuun liittyviä vastoinkäymisiä, sitä enemmän olen oivaltanut kuinka paljon haluni yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä kohtaan on kasvanut. Aloin toden teolla panostamaan tähän blogiin, joka oli tuolloin vielä julkaisematon. Villeimmissä unelmissani olin web designer, joka saisi päättää tekeekö hän päivän työt mökkilaiturilla, keskustan kahvilassa vai etelän lämmössä.


Raataja vai raivokas omien unelmiensa toteuttaja


Luovuus ja luominen. Sitä haluan. Luoda sitä mikä saa sydämeni sykkimään. Mielestäni nykyään puhutaan muutenkin paljon yrittäjyydestä, oman intohimon tai harrastuksen muuttamisesta työksi, oman osaamisen, potentiaalin ja intuition hyödyntämisestä. Itsensä toteuttamisesta, johtamisesta ja kehittämisestä. Paikasta riippumattomasta työstä, digiyrittäjyydestä, yrittäjien välisestä yhteistyöstä ja työn merkityksellisyyden tärkeydestä. Naisyrittäjyydestä ja vaurastumisesta – eikä pelkästään taloudellisesta vaan myös henkisen menestymisen vauraudesta. Itse asiassa nämä kaikkihan ovat tietyllä tavalla #uraoivalluksia.


Voihan se johtua myös siitä, että olen hyvin monessa yhteisössä, joissa ihmiset tavoittelevat samoja urahaaveita ja jakavat omia oivalluksia, jotka päivittäin näkyvät ja motivoivat minua Facebookin aikajanallani. Vauraiden naisten -ryhmästä löysinkin artikkelin, jossa Lenita Airisto kuvailee hyvin, miten "toiset syö peltikaapin edessä lounaansa rasiasta, kun muut käyvät lounailla kiinnostavien ihmisten kanssa, jotka auttavat heitä eteenpäin."


Puolitoista vuotta sitten kesämökillä kesäloman aikana aloitin blogini luomisen, haaveilin web designerin urasta ja itseni työllistämisestä sekä bloggaajana että web-suunnittelijana. Vaikka tuntuu, että olen vasta urani lähtöviivalla, niin samaan aikaan palapelin palaset ovat alkaneet loksahdella paikoilleen. Blogini ansiosta onnistuin nappamaan paikan op.median bloggaajana yli kahdensadan hakijan joukosta, päässyt osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja verkostoitumaan muiden ihmisten kanssa. Muutamat ovat jo löytäneet minusta nettisivujensa tekijänkin.


"If you don't build your dreams, someone will hire you to build theirs."

Se unelma, josta mökillä vielä hetki sitten haaveilin, on alkanut muuttua todeksi vastoinkäymisten, onnistumisten, itseensä uskomisen, tietoisten valintojen ja uraoivallusten kautta. Samaan aikaan blogini on kehittynyt ja muuttunut yhdeksi työnäytteeksi osaamisestani. Miksi siis pitäisi tyytyä olemaan se raataja, joka syö lounaan peltikaapin edessä, kun voi olla se raivokas unelmaduuninsa toteuttaja, joka jakaa, vaihtaa osaamistaan ja kehittyy muiden kiinnostavien ihmisten kanssa? Lainatakseni vielä Lenitaa: ”Tee raivokkaasti työtä sen eteen, mihin uskot. Kun alat pärjätä ja saat jotain aikaan, raha ja menestys löytävät luoksesi.” Uraoivallukseni on se, että vain sinä itse voit olla unelmiesi ja unelmaduunisi toteuttaja, mutta oikeat ihmiset ympärilläsi auttavat saavuttamaan vieläkin enemmän.



Tags

Wilma, a 26-year-old multi-creative sober curious girl who twerks, chases natural highs and creates a life around her passions. Tired of the idea that we should fit neatly in a one box, when we are actually very multidimensional, just like diamonds. 💎@wilma.helmi

Wilma

Creates

© 2018. All rights reserved. Wilma Creates. Design by Wilma Tuominen. Suomi · Finland. Created with Wix and ♥